Alla tietoa vuosiloman aikana tai ennen sitä tapahtuvasta sairastumisesta ja loman siirtämisestä. Loman siirtopyyntö on tehtävä välittömästi työnantajan edustajalle.

Kannattaa käydä lukemassa SAK:n Vuosilomaoppaasta lisätietoa.

25 § Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja sen aikana

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. (18.3.2016/182).

Loma ei työkyvyttömyystapauksissa siirry automaattisesti, vaan työntekijän on pyydettävä loman siirtoa. Varminta on aina pyytää työnantajalta loman siirtämistä todisteellisesti.

Siltä osin, kun vuosiloma siirretään, työntekijä on sairauslomalla ja työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sovellettavan työehtosopimuksen mukaan.

Työkyvyttömyys loman alkaessa

Jos työntekijä on työkyvytön loman alkaessa tai ennen loman alkua on tiedossa loman ajaksi osuva sairaanhoito tai siihen rinnastettava hoito (tavallisesti leikkaus), koko loma siirtyy. Työkyvyttömyys voi johtua myös ennenaikaisesti käynnistyvästä synnytyksestä. Fysikaalinen tai vastaava hoito, johon ei liity työkyvyttömyyttä, ei ole siirron peruste.

Vuosilomasta siirtyy se osa, jonka ajan työntekijä on työkyvytön. Jos pyyntö on poikkeuksellisesti voitu esittää vielä loman alkamisen jälkeen, loma siirtyy sen alkuperäisestä alkamisajankohdasta eikä vasta pyynnön esittämispäivästä lukien (TN 1415-06). Jos työkyvyttömyys päättyy kesken vuosiloman, loppuosa pidetään ilmoitettuna aikana ja siirretty osa kuten 26 §:n kohdalla tarkemmin selvitetään.

Työkyvyttömyys loman alettua

Aikaisemmin voimassa olleen lain mukaan työntekijällä ei ollut omavastuupäiviä ennen jäljellä olevan loman siirtymistä. 1.4.2016 lukien kuusi omavastuupäivää on palautettu. Työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla sovittu, ettei omavastuupäiviä ole. Asia kannattaa tarkistaa omasta työehtosopimuksesta. Työnantaja ei voi määrätä omavastuupäiviä, jos työehtosopimuksessa on sovittu toisin.

Täysi kuuden päivän omavastuuta sovelletaan vasta viiden viikon ja sitä pidempään vuosilomaan, jonka työntekijä on ansainnut. Työntekijällä on näin ollen aina oikeus neljän viikon lomaan. Käytännössä omavastuuta koskee työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosilomaan. Täydet kuusi omavastuupäivää voi tulla sovellettavaksi, jos työntekijällä on vähintään viiden viikon eli 30 arkipäivän mittainen vuosiloma. Tällöin viiden viikon vuosilomaan ajoittuvista työkyvyttömyyspäivistä kuusi jää työntekijän omalle vastuulle. Vasta kuusi päivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät oikeuttavat vuosilomapäivien siirtoon. Kuuden päivän omavastuuaikaa sovelletaan sekä viiden viikon että sitä pidemmissä vuosilomissa. Työntekijällä, joka on ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana yli 24 mutta alle 30 arkipäivää lomaa, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivän ylittävät työkyvyttömyyspäivät.

Työnantajan on varmistuttava siitä, että työntekijällä on tosiasiassa ollut oikeus neljään vuotuiseen vuosilomaviikkoon tai sitä vastaavaan aikaan, johon ei sisälly työkyvyttömyyspäiviä. Kuuden omavastuupäivään kuuluva työkyvyttömyysjakso voi sijoittua sekä kesäloman että talviloman aikaan tai yksittäisinä lomapäivinä pidettävään loma-aikaan.

Omavastuupäivien lukumäärä on enimmillään kuusi päivää viiden viikon ja sitä pidemmissä vuosilomissa. Kuusi omavastuupäivää vastaa yhtä lomaviikkoa.

Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Omavastuupäiviä kerryttääkseen työntekijän kannattaa ilmoittaa kaikki sairauspäivät työnantajalleen.

Vuosilomalain mukaan lomaviikkoon, jolla ei ole arkipyhiä, sisältyy kuusi arkipäivää.

Kuuden päivän omavastuusäännöksen soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitun lomaoikeuden perusteella. Jos esimerkiksi viiden viikon vuosilomasta osa on siirretty seuraavalle vuodelle tai seuraaville vuosille, omavastuu koskee niitä työkyvyttömyyspäiviä, jotka sijoittuvat kyseisen ansaintavuoden aikana ansaituille lomapäiville. Jos työntekijä pitää siirretyt vuosilomapäivät ansaintavuotta seuraavana vuonna, omavastuupäivien oikea kohdentaminen edellyttää työnantajalta vuosilomakirjanpitoa, josta ilmenee, mitä loman osia kulloinkin pidetään. Silloin kun yhden ansaintavuoden lomat pidetään usean vuoden aikana osissa, työnantajan on varmistuttava siitä, että samalta vuodelta kertyneeseen lomaan ei sisälly yli kuutta omavastuupäivää.

Omavastuuta sovelletaan ennen 1.4.2016 ansaittuihin vuosilomiin.

Oikeutta loman siirtämiseen ei ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Siirto-oikeus ei koske työsopimuslain 2 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisia työkyvyttömyyspäiviä, jotka työntekijä on aiheuttanut tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettua työkyvyttömyyttä tulkitaan samalla tavoin kuin sairausajan palkan edellytyksiä on tulkittu työsopimuslain mukaan.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyt lomapäivät annetaan vuosilomalain 26 §:n mukaisesti. Siirrettävien lomapäivien määrän on vastattava niiden työpäivien määrää, jotka työntekijä olisi ollut töissä ilman sairastumistaan.

Siirtopyynnön esittäminen

Siirtopyyntö on esitettävä viivytyksettä. Esitöissä (HE 145/2015) ei oteta kantaa siihen, mitä tällaisella viivytyksellä tarkoitetaan.

Työneuvosto on aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön aikana ottanut kantaa siihen, milloin työntekijä on tehnyt siirtopyynnön ajoissa. Tämä on tapahtunut työneuvoston mukaan silloin, kun ilmoituksen tekemistä on viivyttänyt vieraalla paikkakunnalla sattunut auto-onnettomuus (TN 796–66). Toisessa tapauksessa (TN 1415 -06) työntekijä oli olettanut ennen loman alkua nousseen kuumeen menevän nopeasti ohi, eikä ollut pyytänyt loman siirtoa. Toisena lomapäivänä lääkäri oli todennut sairauden vesirokoksi ja työntekijä oli tavoittanut neljäntenä lomapäivänä työnantajan edustajan, jolle esitti siirtopyynnön. Vaikka tapaukset koskevat tilanteita, jotka ovat sattuneet ennen nykyisen lain voimaan tuloa, niitä voidaan käyttää arvioitaessa, miten aiheetonta viivytystä on tulkittava.

Selvitys työkyvyttömyydestä

Työkyvyttömyydestä on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys. Vuosilomalain esitöiden (HE 203/2012) mukaan selvityksellä tarkoitetaan ensisijassa asianomaisessa työehtosopimuksessa sovittua todistusta tai muuta selvitystä. Tässä voidaan viitata sairausajan palkkaa koskeviin työehtosopimusmääräyksiin, jotka usein edellyttävät lääkärintodistusta (ks. oma työehtosopimus). Vaikka selvitys edellyttää pyyntöä, on syytä varautua antamaan se. Yleensä kannattaa välittömästi hakeutua lääkäriin sillä aikoja voi olla vaikea saada.

Jos lääkäriin ei heti pääse, on mahdollisuuksien mukaan pyydettävä taannehtiva lääkärintodistus. Lääkärin on merkittävä taannehtivaan todistukseen perustelu sille, miten hän on voinut päätellä sairauden alkaneen. Ellei tämä ole mahdollista, työntekijä voi vedota taannehtivuuden osalta muuhun luotettavaan selvitykseen, kuten perheenjäsenen kertomukseen tms. Laissa ei edellytetä, että työntekijän tulisi hakeutua hoitoon sairastumispäivänä säilyttääkseen oikeuden loman siirtämiseen (ks. tästä tulkinnasta TN 1415-06).

Jos työpaikalla noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan ensimmäiset sairauspäivät voi olla poissa omalla ilmoituksella, tätä käytäntöä on lähtökohtaisesti noudatettava myös silloin, kun työntekijä sairastuu vuosilomallaan. Vuosilomalla sairastuminen ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että työnantajalla olisi oikeus vaatia nimenomaan näiltä päiviltä lääkärintodistus.

Päivitetty 8.4.2016

Lähde: SAK:n vuosilomaopas